Onko erikoissairaanhoito kriisissä?
Erikoissairaanhoito on kriisissä koko Suomessa ja varsinkin pääkaupunkiseudulla. Sen seurauksena potilasjonot kasvavat. Nyt on jo esimerkkejä siitä, kuinka sairaita, hoitoa tarvitsevia ihmisiä jätetään kokonaan hoitamatta. Jonoissa odottavien potilaiden sairaudet etenevät kaiken aikaa ja liian usein hoito muuttuu ennenaikaiseksi saattohoidoksi. Tällä hetkellä ei perustuslakiin kirjattu kansalaisten oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin toteudu, vaikka valtiolla pitäisi olla vastuu siitä.
Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana perustettiin kooltaan mammuttimainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Silloin uskoteltiin meille päättäjille yhdistymisen vähentävän byrokratiaa ja tuovan sitä kautta säästöjä. Päinvastoin on käynyt. Näin ei voi jatkua. Erikoissairaanhoito on organisoitava uudelleen ja valtion on otettava vastuu erikoissairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden tasavertaisesta kohtelusta.
Nyt lisääntyneet erikoissairaanhoidon kustannukset on siirretty muutenkin taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevien kuntien harteille. Kunnat eivät yksin voi selvitä kasvavista erikoissairaanhoidon kustannuksista. Varsinkin Uudellamaalla sairaanhoidon menot ovat lisääntyneet voimakkaan muuttoliikkeen seurauksena. Samanaikaisesti hallitus ajaa talouspolitiikassaan linjaa, jossa verokevennykset maksatetaan kunnilla
Potilaita ei kuitenkaan saa jättää hoitamatta. Maan hallituksen onkin otettava vastuuta kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta. Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi valmistui viime keväänä. Olin kuuntelemassa oppilaitteni kanssa eduskunnan kyselytunnilla käytyä keskustelua. Silloin pääministeri Lipponen lupasi, että "rahaa terveysprojektin toteuttamiseen tulee, niin että tuntuu". Budjettiriihessä lupaukset unohtuivat ja hallituksen pääpuolueet jyräsivät kansallisen terveysprojektin tavoitteet täysin. Keskustan eduskuntaryhmä on tekemällään välikysymyksellä osoittanut vastuunsa sairaista, hoitojonoissa olevista potilaista.
Lokakuu 2002
|