Kysy Varpulta

Kysymykset: vlmalmgren@pp.inet.fi tai gsm 0500 745737

1. Minkälainen olisin Marttaliiton puheenjohtajana?

Minulla on elämäni varrelta kokemuksia monista puheenjohtajuuksista. Niiden kautta olen kehittynyt mielipiteitä kuuntelevaksi, keskustelua sallivaksi mutta myös päätöksien tekoon pystyväksi puheenjohtajaksi. Minua on kuvattu myös helposti lähestyttäväksi, ja tulen ihmisten kanssa hyvin toimeen. Uskon näitä taitoja tarvittavan myös Marttaliitossa. Marttajärjestö toimii koko Suomessa monella tasolla. Siihen kuuluvat rakkaan harrastuksensa parissa marttayhdistyksissä – ja kerhoissa olevat martat, niiden hallitukset, piirien työntekijät ja hallituksissa istuvat, Marttaliiton kaikki toimihenkilöt ja hallituksen jäsenet. Avoin, luottamuksellinen yhteistyö on tärkeää, ja sen puolesta olen valmis tekemään työtä.

2. Mikä muuttuisi marttajärjestössä?

Tänä vuonna 110 vuotta täyttävällä Marttaliitolla on vankka ja arvostettu asema kotitalousneuvontajärjestönä. Se on aina pystynyt vastaamaan ajan haasteisiin ja uusiutumaan sitä kautta. Marttaliiton puheenjohtaja on mukana kehittämässä marttatoimintaa kenttää kuunnellen. Tällä hetkellä koen haasteeksi työntekijöiden tilanteen. He ovat järjestömme voimavara, ja siksi työssä jaksamisesta ja työviihtyvyydestä on pidettävä huolta. Edessä ovat myös tulevat rekrytointiongelmat. Löydämmekö lähivuosina suurten ikäluokkien poistuessa työvoimasta riittävästi hankaliinkin työaikoihin ja vaativaan matkustustyöhön halukkaita henkilöitä. Henkilöstön palkka- ja muut edut on oltava kilpailukykyisiä, jos ne eivät tällä hetkellä sitä ole.

3. Minkälaisena näen piirien aseman tulevaisuudessa?

Marttajärjestön tukiranka ovat piirit, joiden ansiosta marttatoiminta näkyy ja kuuluu kaikkialla Suomessa. Piirien tilanteisiin tarkempi tutustuminen edellyttää kenttäkierrosta, johon olen tietysti halukas ja valmis. Kotisivujen kautta minulle on tullut se tuntu, että piirien tilanne vaihtelee eri puolilla Suomea aika paljon. Vaikka piirit ovat itsenäisiä, Marttaliiton tehtävä on kehittää ja tarjota kaikille piireille mahdollisimman tasapuoliset toimintaolosuhteet, niin että toiminta ei ole ainakaan tiloista kiinni. Kehittäminen on aloitettava niistä piireistä, joilla on tällä hetkellä heikoimmat resurssit toimia. On hienoa, että Marttaliitto on vähitellen pystynyt hankkimaan tiloja piirien käyttöön. Tätä toimintaa on jatkettava.

4. Kuinka kehittäisin marttajärjestöä?

Globaalin finanssikriisin vuoksi olemme tällä hetkellä vaikeiden haasteiden edessä. Työttömyys ja sen seurauksena perheiden pahoinvointi lisääntyvät, ja monilla perheillä talous on tiukalla. Marttajärjestö on aina tarttunut ajan haasteisiin, ja niin toivon sen tekevän nytkin. Ruoka- ja talousasiat nousevat taas tärkeään rooliin toiminnassamme, ja siksi valmisruokia edullisempi ja terveellisempi kotiruoka kunniaan. Ikäihmisten suhteellinen määrä kasvaa. Heille on tärkeää virikkeellinen elämä sekä kunnon ylläpito liikunnan ja monipuolisen ruuan avulla. Marttojen kotiapu, vanhuspalvelu, iltapäiväkerhotoiminta ja pitkäaikaistyöttömiin kohdistuvat projektit ovat hienoa toimintaa, joita pitää jatkaa ja kehittää ja keksiä myös uusia toimintamalleja.

5. Miten marttajärjestö pidetään jatkossakin kaikkia ikäryhmiä kiinnostavana?

Martta-aate kokoaa yhteen kaikenikäiset, eri puolilla maata asuvat martat toimimaan samassa vapaaehtoisjärjestössä. Martat on meille yhteinen rakas harrastus, joka antaa meille jokaiselle tietojen ja taitojen lisäksi hyviä ihmissuhteita ja mielekästä tekemistä. Vaikka marttajärjestö ottaa toiminnassaan ajan haasteet huomioon, järjestön arvot kotien ja perheiden hyvinvointi ja kotien arvostus pysyvät, ja niitä onkin syytä vaalia. Itse haluan marttana kunnioittaa perinteitä mutta toimia nykyaikaisin ajatuksin.

6. Kuinka saadaan nuoret kiinnostumaan nykyistä enemmän marttatoiminnasta ja liittymään jäseniksi?

Ilahduin nähdessäni Marttaliiton upeassa vuosijuhlassa mukana nuoria marttoja, joilla oli taitoavaimia rintapielissään. Nuoret tulevat mukaan heitä kiinnostaviin ja heille ajankohtaisia aiheita käsitteleviin tilaisuuksiin. Omassa yli 100-vuotiaassa marttayhdistyksessäni kutsumme henkilökohtaisesti nuoria perheitä mukaan tarjoamalla kiinnostavia teemoja kuten puutarha-asiat, kotimainen ruoka, kestävä kehitys, ympäristöasiat, sienet ja juhlavuonna vauvan sukkien kutominen. Aluksi tutustutaan toimintaan ja vähitellen pyydetään ja saadaan jäseniksi. Tärkeää on ottaa myös nuorten toiveita huomioon vuosiohjelmaa suunnitellessa ja antaa nuorille vastuullisia tehtäviä hallituksessa.

Varpu-Leena Malmgren Kotitalousopettaja, erityisopettaja

Vanjärven ja Vesikansan marttojen tapaaminen sienineuvonnan merkeissä.