VESIKANSAN MARTAT ry 1906 - 2006 100 v

Voin ylpeänä kiittää ja kunnioittaa niitä lukuisia marttoja, jotka yli sadan vuoden aikana ovat toimineet monissa eri tehtävissä omassa marttayhdistyksessäni Vesikansan Martoissa. Vesikansan kylän toimintaa vilkastutti jo 1800-luvun lopulla tarmokkaan naisen Hanna Hernbergin perustaman Vuorelan kasvatuslaitoksen nykyisen koulukodin tulo kylälle. Hanna Hernberg otti laitoksen ensimmäisen johtajuuden vuonna 1884. Monet Vuorelan työntekijät ovat vuosien varrella toimineet aktiivisina marttoina. Toinen merkittävä marttojenkin toimintaa aktivoittava hanke oli Vesikansan maamiesseuran talon rakentaminen kylälle. Tontin lahjoitti Gösta Malmgren, ja lahjoituskirjassa annettiin jatkuva käyttöoikeus martoille. Näiden kahden hankkeen ansiosta Vesikansan Martat ovat olleet aktiivinen marttayhdistys jo yli 100 vuotta. Marttaliittokin täyttää tänä vuonna vasta 110 vuotta. Vesikansan Martoissa toimiminen avasi minulle myös muita ovia marttatoimintaan niin piirin kuin Marttaliitonkin tasolla.

Martat kutovat tänä vuonna sukat kaikille vastasyntyneille. Projekti on 110 vuotiaan Marttaliiton ja 90 vuotiaan Suomen Kätilöliiton yhteisprojekti, johon Novita on valmistanut langat Marttaliiton juhlavuoden väreissä. Sukkia tarvitaan noin 60 000 paria. Kuvassa Norjan matkalla kalastuksen ja ulkoilun lomassa kutomiani sukkia.

Tässä luettelo marttatoiminnastani.

Vesikansan Marttojen jäsen vuodesta 1979 ja edelleen Tätä ennen osallistuin marttatoimintaan mm. anopin innostamana Vesikansassa sekä kotitalousharjoittelijana Marttaliiton puheenjohtajanakin toimineen Kerttu Huidun ohjauksessa Nissolan tilalla Nummelassa

v. 1970 Luottamustoimet Marttajärjestössä

Marttaliiton valtuuston jäsen ja kokousedustaja 1986 – 2001
Uudenmaan Marttojen valtuuston jäsen, valtuuston puheenjohtaja ja hallituksen jäsen 1986 – 1992
Uudenmaan Marttojen puheenjohtaja 1994 – 2001
Vihdin Marttojen sihteeri 1981 - 1982
Vihdin Marttojen puheenjohtaja 1983 - 1985
Vesikansan Marttojen rahastonhoitaja 1979 - 1986
Vesikansan Marttojen puheenjohtaja 1989 – 1996, 2008

Marttaliiton ansiomerkit

Marttaliiton hopeinen ansiomerkki 1996
Marttaliiton kultainen ansiomerkki 2001
Marttaliiton hakemana Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein 1999

Ehdolla Marttaliiton puheenjohtajaksi

Eri puolilta Suomea tulleiden yhteydenottojen kannustamana olen pitkän harkinnan jälkeen antanut suostumukseni ehdolle Marttaliiton hallituksen puheenjohtajan vaaliin.

Marttaliiton hallituksen jäsenelle on määritelty keskeiset osaamisalueet, joita peilaan omiin kykyihini ja mahdollisuuksiini.

Olen ollut Vesikansan Marttojen jäsen vuodesta 1979, ja jo sitä ennen osallistuin marttatoimintaan tulevan anoppini innoittamana Vesikansassa sekä kotitalousharjoittelijana Marttaliiton puheenjohtajanakin toimineen emäntä Kerttu Huidun ohjauksessa Nissolan tilalla Nummelassa vuonna 1970.

Marttajärjestö on vuosien varrella tullut minulle tutuksi kaikilla tasoilla toimimisen kautta. Toiminnan kivijalan luovat yksittäiset martat yhdistyksineen saaden tukea ja apua omilta piireiltään. Marttajärjestön kaikki tahot kokoaa yhteen Marttaliitto. Marttajärjestön arvot kotien ja perheiden hyvinvointi ja kotien arvostus ovat entisestään korostuneet nähtyäni koulukotiopettajan työni kautta mitalin kääntöpuolen. Lapsen ja nuoren pahoinvointi lähtee usein kodista ja nuoren vahvuuksien löytyminen kohottaa itsetuntoa ja eheyttää mieltä. Lapset voivat hyvin, kun perheet voivat hyvin.

Työelämän ja työnantajana toimimisen tuntemus ovat kehittyneet tehtävien kautta. Ensimmäinen vakituinen virkani oli toiminnanjohtaja Kotineuvontaliitto ry:ssä, joka oli viiden toimihenkilön pieni kotitalousneuvontajärjestö. Olen ollut pari jaksoa Vuorelan koulukodin apulaisjohtajana, mihin on kuulunut mm. koulun rehtorin tehtävät ja koko 40 työntekijän henkilöstöasioita. Kokemusta työnantajana on karttunut Vihdin kunnan luottamustehtävissä 20 vuoden aikana mm. kunnanhallituksen puheenjohtajana. Työelämän tuntemusta olen saanut toimiessani Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKA ry:n hallinnossa mm. järjestön puheenjohtajana 8 vuotta.

Talousasioiden taidot ovat karttuneet monissa luottamustehtävissä, joista mainittakoon Kuntien eläkevakuutuksen hallituksen ja valtuuskunnan varapuheenjohtajuudet. Näiden ja monien muidenkin luottamustehtävien kautta ovat syntyneet hyvät, toimivat yhteiskuntasuhteet monien eri alojen ja eri poliittisten ryhmien toimijoiden kanssa.

Kotitalouden asiantuntemusta olen saanut kotitalousopettajan koulutuksen ja ammattini kautta. Harrastuksiini ovat kuuluneet erilaiset ruokajutut lehdille mm. ”Varpun ruokapalsta” paikallislehdessä. Vuonna 1977 suorittamani sienineuvojakoulutuksen jälkeen olen joka syksy pitänyt erilaisia sienikursseja ja näyttelyitä, parina viime vuonna marttana ja sienineuvojana myös oppitunteja 6. luokkalaisille sienistä.

Uudenmaan Marttojen hallituksen puheenjohtajana osallistuimme aktiivisesti toiminnanjohtaja Kaija Kangasniemen kanssa kansainväliseen yhteistyöhön. Yhtenä kohdemaana oli Viro, jossa autoimme lastenkotien lapsia mm. Kuigatsin koulukodissa. Kävimme myös sodan jälkeen raunioiden ja miinojen keskellä Bosnia Herzegovinassa jakamassa humanitääristä apua naisyhdistyksille, jotta he pääsisivät elämän alkuun. Hanke toteutettiin yhdessä ulkoministeriön, Marttaliiton ja Uudenmaan Marttojen kanssa.

Globaalin finanssikriisin vuoksi olemme tällä hetkellä vaikeiden haasteiden edessä. Työttömyys ja sen seurauksena myös perheiden pahoinvointi lisääntyvät, ja monilla perheillä talous on tiukalla. Marttajärjestö on aina tarttunut ajan haasteisiin, ja niin toivon sen tekevän nytkin. Valmisruokia edullisempi ja terveellisempi kotiruoka kunniaan. Helpot ja edulliset ohjeet käyttöön, onhan meillä jo aikaisemmin valmistunut mainio ”Penninvenyttäjän keittokirja”. Siitä löytyy oivia ohjeita myös kiireiselle perheenäidille tai isälle. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle huoltajuussuhde muuttuu rajusti, jolloin työssä jaksamisen ja työurien jatkamisen merkitys korostuvat. Martat voisivat tarjota virikkeitä vapaa-aikaan sekä neuvoja ja opastusta arjen hallintaan. Toisaalta ikäihmisten suhteellinen määrä kasvaa, kun elämme pitempään. Ikäihmisille on tärkeää virikkeellinen elämä sekä kunnon ylläpito liikunnan ja monipuolisen ruuan avulla. Siinäkin on haastetta meille martoille.

Varpu-Leena Malmgren Kotitalousopettaja, erityisopettaja

Vanjärven ja Vesikansan marttojen tapaaminen sienineuvonnan merkeissä.